Pitkiä kilometrejä, rakkoja ja kansainvälistä tunnelmaa Nijmegenin marssilla

Etämarssit, sotilasmarssit ja muut vastaavat pitkään kävelysuoritukseen tähtäävät tapahtumat ovat olleet suosittuja reserviläisten keskuudessa jo kauan. Etenkin itsenäisesti suoritettavien marssihaasteiden suosio kasvoi koronavuosina, ja on pysynyt hyvällä tasolla nytkin. Myös marssitapahtumien kuningas, eli Nijmegenin marssi kerää tuhansia osallistujia vuosittain ja onkin saavuttanut vakaan aseman reserviläisten marssitapahtumien joukossa.

Hollannissa järjestettävälle Nijmegenin marssille osallistui tänä vuonna kolme pohjoiskarjalaista reserviläistä. Raino Pietarinen, Pekka Heiskanen ja Jukka-Pekka Nevalainen lähtivät mukaan maailman suurimpaan marssitapahtumaan ja jakoivat nelipäiväistä etappia yli 42 000 muun marssijan kanssa.

Vuoden 2022 Nijmegenin marssiin osallistui yhteensä 85 suomalaista marssijaa. Kuva: Jukka-Pekka Nevalainen

– Alun perin Nijmegenin marssi oli osa urheilutapahtumaa, jossa sotilaat kävelivät varuskunnasta toiseen 150 km matkan. Pikkuhiljaa tapahtuma kasvoi ja vuosi vuodelta mukaan tuli enemmän siviilihenkilöitä. Nyt 104. kertaa järjestetty marssi keräsi osallistujien lisäksi 1,5 miljoonaa ihmistä mukaan oheistapahtumiin ja kannustamaan marssijoita, miehet kertovat.

Myös maailman vaativampana marssina tunnettu tapahtuma ei ole helpoimmasta päästä. Päivittäiset marssimatkat ovat kymmeniä kilometrejä ja sisältävät niin tasaista kuin mäkisempääkin maastoa. Heinäkuun lopulla lämpötilatkin voivat olla rajuja, ja esimerkiksi vuonna 2006 kaksi marssijaa menehtyi kovassa helteessä. Tänäkin vuonna ensimmäinen marssipäivä jouduttiin perumaan lähes 40 asteen helteen vuoksi.

– Olosuhteet olivat kuumuuden vuoksi haasteelliset ja marssin aloituspäivänäkin oli hellettä vielä 30 astetta, joten neste- ja jalkojen huolto korostui. Mutta eihän se lämmin luita riko. Toisenakin päivänä oli yli puolet matkasta kaatosade ja kaikki varusteet kenkiä myöten kastuivat ja varusteiden kuivatus oli vaikeaa majoitusteltoissa. Toisaalta armeijassa sanottiin aikoinaan, että ei vesi ole este vaan neste, Heiskanen kertoo.

Marssilla pääsee osaksi ainutlaatuista tunnelmaa – ”Ei sitä voi oikein edes kuvailla”

Tapahtuman ainutlaatuinen tunnelma saa monet palaamaan Nijmegeniin vuosittain. Marssireitin varrella yleisö hurraa ja tunnelma on karnevaalimainen.

– Ei sitä voi oikein edes kuvailla minkälainen tunnelma siellä kaupungilla on. On juhlia, livemusiikkia, tanssia, hymyä ja naurua. Tien varressa oli ihmisiä kannustamassa marssijoita, se oli ihan mahtavaa. Se tunnelma on kyllä jotain mikä pitää itse kokea, Nevalainen kehuu.

Upeat maisemat ja karnevaalitunnelma siivittivät matkaa. Kuva: Jukka-Pekka Nevalainen

– Jokainen marssin hyväksytysti suorittanut saa kunniamerkin suorituksestaan. Kunniamerkki on virallinen ja jokaiselle marssikerralle on oma, marssikertaa osoittava kunniamerkki. Tähän mennessä on julkaistu 72 mitalia, eli joku on suorittanut marssin 72 kertaa, toteaa Pietarinen.

Kaiken kaikkiaan suomalaisia osallistujia marssilla oli 85. Kolmatta kertaa Nijmegenissä marssinut Pietarinen osallistui ensimmäisen kerran tapahtumaan vuonna 2018 ja jäi koukkuun marssin ainutlaatuiseen tunnelmaan. Toisen marssin hän suoritti heti seuraavana vuonna, kunnes koronapandemia perui vuosien 2020 ja 2021 marssit. Nyt, kun tuli tilaisuus lähteä uudestaan, löytyi marssitoveriksi toinen reserviläinen Liperistä – Pekka Heiskanen. Pietarinen toimi ensikertalaisen Heiskasen ”holhoojana” marssilla, jotta miehet saivat marssia yksilösarjassa. Muutoin ensikertalaiset marssivat vain joukkueessa. Jukka-Pekka Nevalaisen osalta kiinnostus heräsi RESUL:n kautta.

– Kuulin Nijmegenin marssista, kun RESUL:n järjestämä Four Day March järjestettiin ensimmäisen kerran. Tuolloin se jäi kaukaiseksi haaveeksi ”to do”-listalle. Nyt, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa koronan jälkeen laitoin heti ilmoittautumista menemään MPK:lle. Ajattelin ja manailin sitten jälkikäteen, että mitä tuli oikein tehtyä, Nevalainen naurahtaa.

Haastavissa olosuhteissa pienetkin asiat korostuvat

Pitkillä marsseilla valmistautuminen on avainroolissa. Kuva: Jukka-Pekka Nevalainen

Jokainen marssija valmistautuu koitokseen omilla, hyviksi kokemillaan tavoilla, mutta yhteistäkin ohjeistusta ja valmennusta oli tarjolla. Myös kokeneemmat marssijat auttavat mielellään ja antavat elintärkeitä vinkkejä tuoreemmille tulokkaille.

– Meillä oli ennen reissua yksi Teams-palaveri, missä käytiin läpi mitä pitää ottaa mukaan, miten kannattaa teipata jalat, vaihtaa sukat, ynnä muuta. Olimme valmistautuneet hyvin, ja kaikista suomalaisista keskeyttikin vain kolme. Yhteensä keskeytyksiä tuli tänä vuonna 3500, kertoo Nevalainen.

– Marssin huolto toimi hyvin. Joka päivä marssille lähdettiin Heumensoordin luonnonsuojelualueen hiekkakentällä sijaitsevalta telttakasarmialueelta, jossa oli täysi huolto. Myös matkan varrella oli 12–15 kilometrin välein huoltopisteitä. Henki marssijoiden kesken oli hyvä, ja apua sai, kun tarvitsi. Muutenkin järjestelyt sujuivat kokonaisuutena ottaen kohtuullisen hyvin ja tunnelma oli leppoisa, vaikka rankat olosuhteet vaativatkin sopeutumista, miehet tuumasivat.

Riittävän hyvä valmistautuminen on avainasemassa pitkissä suorituksissa

Kokonaisuudessaan marssi meni miesten mukaan hyvin. Kukaan ei loukkaantunut pahemmin, vaikka muutamat rakot piinasivatkin marssijoiden jalkoja. Nijmegeniin valmistauduttiin marssimalla niin omatoimisesti kuin osallistumalla erilaisiin ohjattuihin tapahtumiin, joita maakunnassakin on ollut kiitettävästi kevään ja kesän aikana.

– Valmistauduin marssiin kävelemällä alkuvuodesta noin 300–400 km ja lisäksi hiihtämällä muutamia satoja kilometrejä. Osallistuin myös mm. Liperin reserviläisten kenttäkelpoisuusmarssiin, Varustelekan etämarssiin, RESUL:in Four Day Marchiin sekä MPK Kesäyön marssiin. Kuuntelin myös kehon suhtautumista rasitukseen ja hoidin jalkoja rasvaamalla niitä säännöllisesti. Tavoitteellisesti olen harrastanut marsseja viitisen vuotta ja pisin etappi yhden päivän aikana on ollut 83 kilometriä, Heiskanen kertoo.

Lepo ja riittävä nesteytys auttavat jaksamaan. Kuva: Jukka-Pekka Nevalainen

Myös Pietarinen harjoitti marssikuntoa hiihtämällä ja marssimalla. Kun hän osallistui ensimmäistä kertaa Nijmegeniin, oli harjoittelukilometrejä takana 1200. Nevalainen valmistautui myös marssiin omatoimisella treenillä, mutta kohtasi haasteita harjoittelun aikana.

– Alkukesästä kävin muutaman pidemmän marssin kävelemässä. Jälkimmäisellä sain sitten marssimurtuman jalkaani, johon popsin viikon ajan Buranaa. Lisäksi kahta viikkoa ennen lähtöä polkaisin nilkkani päälle töissä, joten valmistautuminen ei ihan mennyt nappiin. Vähän jännitti lähteä, että kestääkö paikat! Mutta hyvin meni, kertoo Nevalainen.

Miehet toipuivat marssista hyvin ja suorituksesta jäi hyvä mieli, mutta lopullista päätöstä ensi vuoden osallistumisesta ei ole vielä tehty.

– Uudelleen lähtöä en ole vielä miettinyt. Sitä täytyy pohtia talven mittaan. Tällä 66 vuoden iällä täytyy kuulostella vointia ja kehoa, kertoo Heiskanen.

– Kyllä lähtö edelleen kiehtoo, vaikka toisena päivänä kovassa helteessä tulikin ajatus, että josko se olisi tässä nämä reissut. Mutta kun kuumuus hellitti ja pääsi hetkeksi varjoon jäähtymään, oli ajatus taas myönteinen, tuumaa Pietarinen.

Sopivasti haastetta ja hyviä hetkiä – ”Itsensä voittaminen on se suurin palkinto”

Rankasta kokemuksesta huolimatta marssijat suosittelevat jokaista kiinnostunutta harkitsemaan Nijmegeniin osallistumista. Kyseessä kun on uniikki tapahtuma, joka jokaisen täytyy kokea itse.

Pohjois-Karjalan marssijat. Hieno suoritus! Kuva: Jukka-Pekka Nevalainen

– Suosittelemme lämpimästi osallistumista marssille, jos on kiinnostunut uusista elämyksistä ja pystyy sitoutumaan säännölliseen kunnon ylläpitoon sekä fyysisten rajojen etsimiseen. Toisaalta täytyy olla valmis sietämään kipua ja poistumaan omalta mukavuusalueelta. Valmistautumatta ei kuitenkaan kannata lähteä, ns. ”kokeilumielessä”, sillä silloin voi käydä huonosti. Kokeneilta marssijoilta saa vinkkejä, mutta itse kannattaa opetella ne asiat, jotka parhaiten sopivat itselle. Senkin oppii vain tekemällä, eli riittävästi marssimalla, miehet kertovat.

Tapahtumassa pääsee myös osaksi kansainvälistä tunnelmaa ja näkee eri maiden sotilas- ja reservihenkilöstöä. Kaikille suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä ja reserviläisyyden periaate ei aivan ole tuttu, joten yllättäviäkin kommentteja voi kohdata.

– Leirissä juttusillemme sattui eräs yhdysvaltalainen, joka palveli Saksassa, eli oli siellä työkeikalla. Selvittelimme hänelle suomalaista reserviläistoimintaa, josta hän sitten kysyi, että kai me saamme palkkaa tästä. Totesimme hänelle, että käytämme tähän 25 % meidän kesälomastamme ja maksamme omasta pussistamme noin 600 euroa että pääsemme edes paikan päälle. Hän epäili hieman meidän mielenterveyttämme, tuumaa Nevalainen.

Muille maakunnan reserviläisille miehet heittävät haasteen:

– Pidetään kunnosta ja toimintakyvystä hyvää huolta ja haastetaan itsemme. Jokainen voi saada sen komeimman palkinnon voittamalla itsensä. Olisi hienoa, jos ensi vuodelle saataisiin pohjoiskarjalaisista reserviläisistä oma joukkue. Nyt vaan ennakkoluulottomasti mukaan ja treenaamaan!

Seuraava Nijmegenin marssi järjestetään 18.-21.07.2023. Lisätietoa tapahtumasta löytyy lähempänä ajankohtaa mm. MPK:n sivuilta.

Teksti: Milja Muikku
Kuvat: Jukka-Pekka Nevalainen